Matti Jähi KS 18.6.:
”PP arvosteli Sirpa Paateron asiallista kirjoitusta ydinvoimasta, erikoisin
perusteluin. Hän unohtaa, että vuoteen 2020 mennessä poistuu käytöstä
voimalaitoksia 4000-5000 MW:n tehon verran ja tämä teho on korvattava!

Teollisuuden 2030 kulutusennuste 110?120 TWh, johon Paaterokin viittasi,
saattaa jopa ylittyä, jos sähköajoneuvot yleistyvät ja lämpöpumppujen
määrä lisääntyy nykyistä tahtia.

Sähkön saanti on turvattava myös kulutuksen huipputehojen aikana, jotka on
talvella kovien pakkasten aikana. Kovalla pakkasella ei tuule, joten
tuulimyllyjen teho on korvattava muuten. Tuulimyllyjen hyötysuhde Suomessa ei
yleensäkään ole kuin 20 prosenttia!

Sähköenergia on tämän ja tulevan ajan energiamuoto. Mitä energiaa
säästävämpi rakennus on, sen taloudellisempi se on rakentaa vain
sähköenergiaa käyttäväksi. On hölmöläisen touhua varustaa se usealla
järjestelmällä.

PP:n esittämä sähkövero on hölmöläisen puuhastelua, ensin verottaa edullisesti
tuotettua sähköenergiaa, jotta sitä ei käytettäisi, ja verovaroin tukea
kannattamatonta tuotantoa. Tämä tuki kaiken lisäksi menee yksityisille
sijoittajille. ABB on ylikansallinen yritys, jossa liikemiehet kyttäävät
markkinarakoa, ja kun markkinarako menee umpeen, pannaan lappu luukulle, niin
kuin Kouvolan alueella on käynyt.

Verovaroin tuetut ?risu- ja tuulimyllyt? eivät järkeviä työpaikkoja
tuo. Ydinvoimaloiden rakentaminen, ja Suomessa oleva ydinvoiman tieto-taito
luo työpaikkoja, etenkin kun ydinvoimaloita rakennetaan runsaasti ympäri
maailmaa.

Ydinvoimalat ovat välttämätön paha, kunnes siirrytään aurinkoenergialla
tuotettuun ja varastoituun sähköenergiaan.
 
 
 
 
 
 
Vastaukseni (lähetetty KS:iin 21.6.)
 
Järki säteilemään uraanin sijaan
Muutama kommentti Matti Jähin (KS 18.6.) kirjoitukseen ydinvoiman roolista energiantuotannossa. Sähkönkulutuksen hillitsemiseksi esitin sähköveron nostamista ja tarkoitin kotitalouksien sähköveroa. Kotitalouksien sähkönkulutus on kasvanut huimasti viimeisten vuosikymmenten aikana ja sähkönkulutuksen ennakoitu kasvu nojaa vahvasti kotitalouksien sähkönkäytön lisääntymiseen.
Koska ihmiset ovat vapaita sähköistämään vaikka takapuolensa pyyhkimisen sekä mökillä että ykkösasunnossa, on lainsäätäjän tehtävä reagoida tämän vapaan kuluttaja-subjektin valintoihin. Vero on yksi ohjauskeino ja tuotetasolla esim. hehkulamppujen kieltäminen on toinen. Kun vapaassa markkinataloudessa ihmistä ei voi kieltää lämmittämästä sähköllä seinätöntä grillikotaa, niin valtion tehtävä on verottaa tätä harrastusta ja yrittää hillitä kulutusta.
Sähköveron nostaminen ei merkitse automaattisesti sähkölaskun kallistumista. On sähkönkuluttajan omissa käsissä, minkä kokoinen hänen sähkölaskunsa on. Sähköveron noston idea on saada sähkönkäyttäjä pohtimaan omia kulutustottumuksiaan, asunnon kokoa, lämmitysmuotoa jne.  Jos joku päättää kuluttaa sähköä niin paljon kuin huvittaa niin sitten pitää huvittaa myös maksaa.
Jähi ei pidä järkevänä tukea uusiutuvien energioiden tuotantoa verovaroin. Jos me tuemme verovaroin pankkeja, maataloutta, omistusasumista tai työmatkaliikennettä, niin miksei oikeasti suomalaisia työllistävää, puhdasta energiantuotantoa? Ydinvoiman lisärakentamispäätöksen perusteluissa on jätetty huomiotta mm. se, että yhdentyvän eurooppalaisen sähkömarkkinan myötä suomalaisten sähkön hinta tulee nousemaan ja tuulivoiman tuen tarve pienenemään. Tämä johtuu siitä, että tuulienergian takuuhinta on määrätty kiinteäksi.
Sen sijaan en pidä oikeudenmukaisena sitä, että lainsäädännön perusteella ydinenergialla tuotetun sähkön hintaa tuetaan täysin alimitoitetuilla vakuutusvastuilla eikä ydinjätteen loppusijoituksen riskejä ja ydinvoimaloiden todellisia purkamiskustannuksia ole sisällytetty ydinsähkön hintaan. Nämä, jos mitkä, vääristävät hintakilpailua sähkömarkkinoilla. Ja pitää muistaa, että Olkiluoto 3:n kaksinkertaiseksi noussutta hintaa subventoivat ranskalaiset sähkönkuluttajat. Ydinvoiman lopullista laskua maksavat kaikki tulevat sukupolvet, joiden harmiksi jätteet ja reaktorirakennukset jäävät.
Mihin Jähin näkemys sähkön voimalaitoskapasiteetin vähenemisestä jopa 4000 MW:lla vuoteen 2020 perustuu? Ainakaan sähkön ja lämmön yhteistuotannosta tämä vähennys ei tule. Sama koskee laudevoimaloita, joista niistäkin osa tullaan korvaamaan uusilla vastaavilla laitoksilla.  Mikäli CHP-tuotanto korvattaisiin pelkkää sähköä tuottavilla ydinvoimalla, olisi tarvitsemamme lämpö tuotettava erikseen jossain muualla. CHP on suomalaisen energiantuotantotekniikan ylpeys, jolla voidaan tuottaa lämpöä ja sähköä pienissäkin voimaloissa. Jostain syystä kaavailtu uusiutuvien  tariffituki ei näytä koskevan esim. pieniä CHP-tekniikalla toimivia biokaasuvoimaloita, vaikka ne paikallisina voimaloina toisivat työtä ympäri Suomen.
Jähin mielestä sähkön kulutuspiikit pakottavat lisäydinvoiman rakentamiseen. Pitää muistaa, että ydinvoima on yhtiöiden periaatepäätöshakemusten mukaan perusvoimaa, jota ei ole kannattavaa rakentaa vastaamaan tilapäisiin kysyntäpiikkeihin. Ydinvoiman mitoittaminen huippukulutuksen mukaan on suljettu pois hallituksen linjausten vastaisena myös periaatepäätösten liitteenä olevassa, työ- ja elinkeinoministeriön energiataloudellisessa tarkastelussa.
Lopuksi pari yksityiskohtaa. Sähköautojen sähköntarpeeksi hallituksen papereissa vuodelle 2020 on arvioitu n. 50 MW:ksi.  Onko se paljon? Ja vaikka se tuosta kaksinkertaistuisi, mikä estää lataamasta autoja auringolla, biokaasulla tai tuulella tuotetulla sähköllä? Toisin kuin Jähi väittää, erityisesti Suomen rannikoilla, merialueilla ja tuntureilla tuulee eniten talvella. Tämän kertoo Suomen tuuliatlas, johon kannattaa tutustua. Pitää vain nousta kotipihan koivua ylemmäs.
Paikallisen sähköyhtiön lehti kehottaa säästämään sähköä. Seuraavalla sivulla se kertoo millä tavoin kesämökkielämää voi sulostuttaa erilaisilla sähköisillä laitteilla. Olisi syytä nähdä tämän ristiriitaisen viestinnän läpi. Elämässä pitää olla virtaa ilman sähkön tuhlausta.
 Jos toimet uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi toteutuvat ja jos oletamme, että energiatehokkuus teollisuudessa, palveluissa ja kunnissa paranee 2010 - 2030 edes puolella vuosien 1997 - 2007 saavutuksesta (7,35 TWh), ei meillä ole tarvetta uusille ydinvoimaloille.