Reunamerkintöjä luettuun ja koettuun

KAKSI ENERGIATULEVAISUUTTA

2010-07-01T10:42:01+03:00

1) Uusiutuvien energioiden boomi myös Suomessa yltyy niin vahvaksi, että ydinmyllyille ei enää jää tilaa sähkömarkkinoilla ja ne jätetään rakentamatta. Tämä vaihtoehto työllistäisi melko nopeasti ja paljon.

TAI

2) Uusiutuvan energian nk. paketista hiipuu vähin erin rahoitus, kun ydinmyllyjen rakentajat keräävät rahoitusmarkkinoilta liikenevät miljardit pois kuleksimasta. Tämä vaihtoehto työllistää joskus ja vähän.

Vaihtoehtojen toteutumisennuste 30 - 60 jälkimmäisen hyväksi. Maan nimi on nimittäin Suomi.

AUTA ARMIAS, VARJELE VAKAINEN LUOJA

2010-06-30T10:39:01+03:00

Mie olen myöhäisherännyt totinen renewable-energy -torven soittaja, joka olen todella harmissani ydinvoimapäätöksen kiirehtimisestä ja päätöksen ajoittamisesta KESKELLE KESÄLOMAKAUTTA, jolloin: KETA JAKSAA KIINNOSTAA? Nyt olisi ollut aika vasta aloittaa perusteellinen koko yhteiskunnassa käytävä keskustelu tulevaisuuden energiaratkaisuista. Mutta ei.

Saanen ennustaa: uusiutuvien innovaatiot ja markkinoiden kasvu lähimmässä tulevaisuudessa tällä telluksellamme saa Suomen näyttämään ydinmyllyratkaisuissaan ihan oikealta energiantuotannon persläveltä - ilman hyödynnettävän metaanin tuhahdustakaan.

Kun noita ydinvoimaa ennakoivien nettipalstojen kirjoittajaneroja lukee ja ydinvoimaparlamentaarikkojen puheita kuuntelee, voi todeta, että myönteisen ydinvoimapäätöksen taustalla on kaksi vaikuttavaa tekijää:

1) Suomessa poliitikot ja yritysmaailman nomenklatuura ovat verkostoituneet yhdeksi yhteiseksi klubiksi, jolla on yksi ja yhteinen intressi: meidän etu, joka ymmärretään koko yhteiskunnan eduksi

2) kansalaisten enemmistöstä huokuu alistuneisuus ja kovaäänisimpien sanomisista huokuu ajattelun jumittuminen periaatteisiin:

a) Uskon helpoimman tien logiikan synnyttämiin mielikuviin parhaasta mahdollisesta tulevaisuudesta, jonka olen johtanut menneisyydestä logiikalla: koska on A, seuraavaksi tulee B ja

b) Minun historiallinen tehtäväni on hoitaa omia asioitani.

Tuulivoiman tulevaisuus on aurinkoinen

2010-06-29T12:32:01+03:00

Tuulivoiman tulevaisuus on aurinkoinen

Tuulivoimalla ei tulla tuottamaan Suomessa perusvoimaa. Mutta kaikki verkkoon syötetty tuulivoimasähkö, jolla korvataan fossiilienergiaa, on syytä ottaa käyttöön. Tuulivoiman heikkoutena pidetään tuulen vaihteluiden edellyttämän säätövoiman tarvetta. Kun Suomessa ajetaan ydinvoimala alas huoltoseisokkiin, säätövoimaa tarvitaan kymmenkertaisesti nykyisen tuulivoimatuotannon verran. Eli säätövoimaa näyttäisi jo nyt olevan olemassa.

Samoin on olemassa yhteinen pohjoismainen sähkömarkkina ja tulevaisuudessa yhteinen eurooppalainen sähkömarkkina. Uuden, yhteisen ja vähähävikkisen eurooppalaisen sähköverkon ansiosta sähköä tulee ja menee edestakaisin Pohjolan ja Euroopan välillä. Suomalaisen tuulivoiman säätö on jo nyt ja tulevaisuuden sähköverkossa osa normaalia toimintaa.

Vuonna 2009 maailman tuulivoimateollisuuden markkinat olivat 45 miljardia euroa. Tuulivoimateollisuus on muiden uusiutuvien energiateknologioiden mukana kaikkialla valtavassa nosteessa. Vuoteen 2014 mennessä uuden rakennettavan tuulivoiman määrä maailmalla tulee olemaan 60 GW vuodessa. Tämä merkitsee 20 %:n käyttöasteella kymmenen ydinvoimalan vuosituotantoa.

EU:ssa rakennettiin vuonna 2009 uutta tuulivoimakapasiteettia yli 10 GW ja edes lamakaan ei ole hiljentänyt tuulivoimamarkkinoita.. Erityisesti merelle rakennettavat off-shore -puistot tulevat lisääntymään. Suomessakin tuulioloiltaan vakaammat merialueet odottavat tuulipuistojen lupa- ja investointipäätöksiä ja erityisesti tariffitukea. Suomen merialueille on kaavailtu tuulivoimaa 6000 - 10 000 MW:n edestä.

Suomen tuulivoimateollisuuteen olisi mahdollista luoda nykyisten työpaikkojen lisäksi tuhansia uusia työpaikkoja voimaloiden suunnitteluun, rakentamiseen ja huoltoon. Eduskuntaan syksyllä tuleva syöttötariffiesitys vaikuttaa ratkaisevasti suomalaisen tuulivoimateollisuuden ja tuotannon tulevaisuuteen. Jos omaa teknologiaa ei riittävän laajasti päästä kotimaassa testaamaan, puuttuvat markkinoiden edellyttämät näytöt laitosten tehokkuudesta ja laadusta..

Samoin tuulivoiman kaavoitus- ja rakennuslupamenettelyjen virtaviivaistamista odotellaan alalla kiihkeästi. Jos lainsäätäjien tahto panostaa suomalaiseen tuulivoimaosaamiseen ei nykyisestä ratkaisevasti kohene, menetämme varmasti nuo potentiaaliset tuhannet työpaikat. Sen verran kovaa kansainvälinen kilpailu alalla on.

Tämänhetkisellä sähkön keskihinnalla (n.50 €/MWh) esim. 500 MW:n tuulivoimatuotannon tariffituki tulisi olemaan Suomessa vuodessa noin 30 euroa / kotitalous. Tämä siis, jos nykyinen tuulivoimakapasiteettimme nelinkertaistuisi ja sähkön hinta pysyisi ennallaan. Onko se vähän vai paljon? Kun sähkön hinta nousee, tariffituen tarve pienenee. Tuon me siis maksaisimme ilmaisesta, puhtaasta raaka-aineesta ja energiasta, joka kaiken lisäksi osaa itse tulla ilman kustannuksia tuotantolaitoksen luokse.

Pulskan kansan ja terveydenhuollon rahoituksen pelastusohjelma, osa 1

2010-06-24T11:11:01+03:00

On ilmassa suuren verojuhlan tuntua. Epäterveellisten elintarvikkeiden verojen nousu on ovella. Toivottavasti sokeri, suola ja kova rasva tulevat saamaan yhtä ilkeän ilkeän verokohtelun kuin Tanskassa: vero nousee 25%. Vastapainoksi kaavaillaan vihannesten, hedelmien ja terveellisten työpaikka-annosten verokohtelun lieventämistä.Tämä on sitä vero-ohjausta, jota on syytä kaikin tavoin tukea.

Virvoitusjuoma-, makeis- ja makkarateollisuus rupeavat tietysti ulvomaan kannattavuutta ja työllisyyttä uhkaavaa verouudistusta vastaan, mutta heidän olisi sen sijaan herättävä kehittämään uusia tuotteita.

Vastaukseni Matti Jähille voimaladebatissa

2010-06-21T15:22:01+03:00

Matti Jähi KS 18.6.:

”PP arvosteli Sirpa Paateron asiallista kirjoitusta ydinvoimasta, erikoisin
perusteluin. Hän unohtaa, että vuoteen 2020 mennessä poistuu käytöstä
voimalaitoksia 4000-5000 MW:n tehon verran ja tämä teho on korvattava!

Teollisuuden 2030 kulutusennuste 110?120 TWh, johon Paaterokin viittasi,
saattaa jopa ylittyä, jos sähköajoneuvot yleistyvät ja lämpöpumppujen
määrä lisääntyy nykyistä tahtia.

Sähkön saanti on turvattava myös kulutuksen huipputehojen aikana, jotka on
talvella kovien pakkasten aikana. Kovalla pakkasella ei tuule, joten
tuulimyllyjen teho on korvattava muuten. Tuulimyllyjen hyötysuhde Suomessa ei
yleensäkään ole kuin 20 prosenttia!

Sähköenergia on tämän ja tulevan ajan energiamuoto. Mitä energiaa
säästävämpi rakennus on, sen taloudellisempi se on rakentaa vain
sähköenergiaa käyttäväksi. On hölmöläisen touhua varustaa se usealla
järjestelmällä.

PP:n esittämä sähkövero on hölmöläisen puuhastelua, ensin verottaa edullisesti
tuotettua sähköenergiaa, jotta sitä ei käytettäisi, ja verovaroin tukea
kannattamatonta tuotantoa. Tämä tuki kaiken lisäksi menee yksityisille
sijoittajille. ABB on ylikansallinen yritys, jossa liikemiehet kyttäävät
markkinarakoa, ja kun markkinarako menee umpeen, pannaan lappu luukulle, niin
kuin Kouvolan alueella on käynyt.

Verovaroin tuetut ?risu- ja tuulimyllyt? eivät järkeviä työpaikkoja
tuo. Ydinvoimaloiden rakentaminen, ja Suomessa oleva ydinvoiman tieto-taito
luo työpaikkoja, etenkin kun ydinvoimaloita rakennetaan runsaasti ympäri
maailmaa.

Ydinvoimalat ovat välttämätön paha, kunnes siirrytään aurinkoenergialla
tuotettuun ja varastoituun sähköenergiaan.

Vastaukseni (lähetetty KS:iin 21.6.)

Järki säteilemään uraanin sijaan

Muutama kommentti Matti Jähin (KS 18.6.) kirjoitukseen ydinvoiman roolista energiantuotannossa. Sähkönkulutuksen hillitsemiseksi esitin sähköveron nostamista ja tarkoitin kotitalouksien sähköveroa. Kotitalouksien sähkönkulutus on kasvanut huimasti viimeisten vuosikymmenten aikana ja sähkönkulutuksen ennakoitu kasvu nojaa vahvasti kotitalouksien sähkönkäytön lisääntymiseen.

Koska ihmiset ovat vapaita sähköistämään vaikka takapuolensa pyyhkimisen sekä mökillä että ykkösasunnossa, on lainsäätäjän tehtävä reagoida tämän vapaan kuluttaja-subjektin valintoihin. Vero on yksi ohjauskeino ja tuotetasolla esim. hehkulamppujen kieltäminen on toinen. Kun vapaassa markkinataloudessa ihmistä ei voi kieltää lämmittämästä sähköllä seinätöntä grillikotaa, niin valtion tehtävä on verottaa tätä harrastusta ja yrittää hillitä kulutusta.

Sähköveron nostaminen ei merkitse automaattisesti sähkölaskun kallistumista. On sähkönkuluttajan omissa käsissä, minkä kokoinen hänen sähkölaskunsa on. Sähköveron noston idea on saada sähkönkäyttäjä pohtimaan omia kulutustottumuksiaan, asunnon kokoa, lämmitysmuotoa jne. Jos joku päättää kuluttaa sähköä niin paljon kuin huvittaa niin sitten pitää huvittaa myös maksaa.

Jähi ei pidä järkevänä tukea uusiutuvien energioiden tuotantoa verovaroin. Jos me tuemme verovaroin pankkeja, maataloutta, omistusasumista tai työmatkaliikennettä, niin miksei oikeasti suomalaisia työllistävää, puhdasta energiantuotantoa? Ydinvoiman lisärakentamispäätöksen perusteluissa on jätetty huomiotta mm. se, että yhdentyvän eurooppalaisen sähkömarkkinan myötä suomalaisten sähkön hinta tulee nousemaan ja tuulivoiman tuen tarve pienenemään. Tämä johtuu siitä, että tuulienergian takuuhinta on määrätty kiinteäksi.

Sen sijaan en pidä oikeudenmukaisena sitä, että lainsäädännön perusteella ydinenergialla tuotetun sähkön hintaa tuetaan täysin alimitoitetuilla vakuutusvastuilla eikä ydinjätteen loppusijoituksen riskejä ja ydinvoimaloiden todellisia purkamiskustannuksia ole sisällytetty ydinsähkön hintaan. Nämä, jos mitkä, vääristävät hintakilpailua sähkömarkkinoilla. Ja pitää muistaa, että Olkiluoto 3:n kaksinkertaiseksi noussutta hintaa subventoivat ranskalaiset sähkönkuluttajat. Ydinvoiman lopullista laskua maksavat kaikki tulevat sukupolvet, joiden harmiksi jätteet ja reaktorirakennukset jäävät.

Mihin Jähin näkemys sähkön voimalaitoskapasiteetin vähenemisestä jopa 4000 MW:lla vuoteen 2020 perustuu? Ainakaan sähkön ja lämmön yhteistuotannosta tämä vähennys ei tule. Sama koskee laudevoimaloita, joista niistäkin osa tullaan korvaamaan uusilla vastaavilla laitoksilla. Mikäli CHP-tuotanto korvattaisiin pelkkää sähköä tuottavilla ydinvoimalla, olisi tarvitsemamme lämpö tuotettava erikseen jossain muualla. CHP on suomalaisen energiantuotantotekniikan ylpeys, jolla voidaan tuottaa lämpöä ja sähköä pienissäkin voimaloissa. Jostain syystä kaavailtu uusiutuvien tariffituki ei näytä koskevan esim. pieniä CHP-tekniikalla toimivia biokaasuvoimaloita, vaikka ne paikallisina voimaloina toisivat työtä ympäri Suomen.

Jähin mielestä sähkön kulutuspiikit pakottavat lisäydinvoiman rakentamiseen. Pitää muistaa, että ydinvoima on yhtiöiden periaatepäätöshakemusten mukaan perusvoimaa, jota ei ole kannattavaa rakentaa vastaamaan tilapäisiin kysyntäpiikkeihin. Ydinvoiman mitoittaminen huippukulutuksen mukaan on suljettu pois hallituksen linjausten vastaisena myös periaatepäätösten liitteenä olevassa, työ- ja elinkeinoministeriön energiataloudellisessa tarkastelussa.

Lopuksi pari yksityiskohtaa. Sähköautojen sähköntarpeeksi hallituksen papereissa vuodelle 2020 on arvioitu n. 50 MW:ksi. Onko se paljon? Ja vaikka se tuosta kaksinkertaistuisi, mikä estää lataamasta autoja auringolla, biokaasulla tai tuulella tuotetulla sähköllä? Toisin kuin Jähi väittää, erityisesti Suomen rannikoilla, merialueilla ja tuntureilla tuulee eniten talvella. Tämän kertoo Suomen tuuliatlas, johon kannattaa tutustua. Pitää vain nousta kotipihan koivua ylemmäs.

Paikallisen sähköyhtiön lehti kehottaa säästämään sähköä. Seuraavalla sivulla se kertoo millä tavoin kesämökkielämää voi sulostuttaa erilaisilla sähköisillä laitteilla. Olisi syytä nähdä tämän ristiriitaisen viestinnän läpi. Elämässä pitää olla virtaa ilman sähkön tuhlausta.

Jos toimet uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi toteutuvat ja jos oletamme, että energiatehokkuus teollisuudessa, palveluissa ja kunnissa paranee 2010 - 2030 edes puolella vuosien 1997 - 2007 saavutuksesta (7,35 TWh), ei meillä ole tarvetta uusille ydinvoimaloille.

Vaihtoehdottomuuden liturgiaa

2010-06-15T12:45:01+03:00

Kansanedustaja Paateron (KS 15.6.) kirjoitus ydinvoiman lisärakentamisen puolesta edustaa kikkailua valikoiduilla kulutusennusteilla ja uhkailulla. Hän vetoaa populistisin kielikuvin ja omalakisesti toteutuvien haavekuvien kautta lukijoihin, kuten ”emme halua ajaa alas suomalaista teollisuutta” tai ”sähkön tarvetta lisää asumisväljyyden jatkuva kasvu” . Loviisan voimaloiden kayttöikä loppuu Paateron mukaan 2020-luvulla. Mielikuva siis vuodessa 2020 eli kiirettä pukkaa. TEM:n mukaan lopetusvuodet ovat 2027 ja 2030. Tarkoitushakuista tämäkin.

Paateron tekstissä on useita johdattelevasti valikoituja yksityiskohti a. Tuon esiin vain muutaman. Hän valitsee TEM:n kulutusennusteen vuodelle 2030, joka on 100 TWh ja teollisuuden oman ennusteen, 110 – 120 TWh. Miksi tuo 20 vuoden päähän ulottuva ennuste? Puoli vuotta sitten TEM ennakoi vuoden 2020 sähköntarpeeksi 91 TWh.

2020-luku on siis vuosikymmen, jonka aikana Suomen energiankulutus kasvaa 10 – 30%? Mikä sitä kasvattaa? Eikö teollisuus voisi vahvistaa kilpailukykyään energiankulutusta vähentämällä? Kotitalouksien sähkönkulutuksen kasvuun puolestaan olisi hyvin tepsivä ohjauskeino, kuten Paatero tietää, muttei kerro. Se on sähköveron nosto. Se hillitsisi kulutusta ja samalla vahvistaisi kuralla olevaa valtiontaloutta.

On valistavaa googlata vaikkapa sana HVDC-teknologia ja tutustua ABB-yhtiön lukuisiin teknologiahankkeisiin, joissa panostetaan energiatehokkuuteen ja työllistetään suomalaisia. Kyseisen yhtiön sivujen mukaan vuosina 1997 – 2007 Suomen teollisuudessa toteutetuilla energiatehokkuusinvestoinneilla saavutettiin 7,35 TWh:n säästöt, mikä vastaa 370 000 omakotitalon vuotuista sähkö- ja lämpöenergiankulutusta. Miksi tämä kehitys loppuisi vuosina 2010 – 2030?

Paatero esittää, että teollisuus ja kauppa omalla ydinvoimahankkeellaan takaa itselleen edullisen ydinsähkön. Hän ei mainitse sitä, että sähkön hinta tulee eurooppalaisten sähkömarkkinoiden vääjäämättä auetessa nostamaan sähkön, myös ydinsähkön hintaa Suomessa. Tämä osaltaan hillitsee sähkönkulutuksen kasvua. Sähkönsiirtoteknologian nopea kehitys ja siirtoyhteyksien avutuminen Keski-Eurooppaan avaa tien suomalaisen ydinsähkön viennille – ja siitä tässä on kysymys.

Kansanedustaja Paatero, miksi te ette kampanjoi sähkönsäästön ja energiatehokkuuden puolesta? Miksi te ette kannusta suomalaisia nuukuuteen ympäristön ja jälkipolvien hyvinvoinnin nimissä, vaan pidätte ainoana vaihtoehtona ydinvoiman lisärakentamista?

Local first - kysymys viranhaltijoille ja päättäjille

2010-06-14T14:13:01+03:00

Valitsin kevyeksi kesänalkulukemiseksi World Watch-instituten vuosikirjan 2010. Yhdessä sen artikkelissa (Shuman: Paikallisen yritystoiminnan uusi nousu) käsitellään lyhyesti paikallisen yrittäjyyden ja kuluttajuuden merkitystä yhteisön hyvinvoinnille, työllisyydelle ja kestäville ratkaisuille. Esimerkkikaupungiksi artikkelliin oli valikoitunut amerikkalainen Bellinghamin pikkukaupunki (76 000 as.), jossa Local First -ideaa varioiden on luotu vahva noste paikalliselle yrittäjyydelle. Sanomattakin on selvää että Bellingham ei ole Kouvola, mutta tavoitteet meilläkin lienee samat.

Local First -toiminnan ydin on yritysten paikallinen omistajuus ja sitoutuneisuus paikkakuntaan sekä paikallisen väestön vahva sitoutuminen käyttää paikallisten yritysten tuotteita ja palveluja. Idea ei ole sinänsä uusi, mutta tässä maailmanajassa paikallisuudella on aivan eri sointi kuin pari vuosikymmentä sitten.

Viimevikkoisessa Green Spirit -seminaarissamme haettiin rohkeita uusia avauksia Kouvolan elinvoiman vahvistamiseksi. Löytyisikö Sinun ajatuspakistasi yksi yllämainittuun teemaan liittyvä "rohkea" avaus tai joku jo käytössä / kokeilussa oleva, jolle ennustat yllämainittuun peilaten suotuisaa tulevaisuutta?

Paras hanke?

2010-06-04T13:04:01+03:00

Kansanedustaja Heli Järvinen Paras-hankkeesta 3.6. 2010:

"Visio on portaaton ja hallintorajat ylittävä palveluntuotanto, jossa palvelut tuotetaan asiakaslähtöisesti."

.Kouvolan kuuden kunnan ydistyminen näyttää pikku hiljaa johtavan kovin ei-asiakaslähtöiseen palvelutuotantoon.

Vähitellen monet tarpeelliset lähipalvelut keskitetään tehokkuuteen ja taloudellisuuteen vedoten vanhaan ydin-Kouvolaan, jonne täytyy paitsi ammattikoululaisten ja kyynärsauvojen tai vuokra-asunnon tarvitsijoiden jalkautua.
Seuraavaksi ovat vuorossa lähiterveysasemien ja kirjastojen karsinta kevään kouluverkkokarsinnan jälkeen.

Kuntakartan keskittyessä Paras-hankkeessa haettiin hallinnollista tehokkuutta. Ok. Lähipalveluiden karsinta ei kuulu minusta tähän sapluunaan millään lailla.

Mitä metsät ovat?

2010-06-02T08:43:01+03:00

Ministeri Häkämies tokaisee tänään, että "metsät ovat keskeinen osa suomalaista elinkeinoelämää".

Minusta metsät ovat kasveja ja eläimiä.

Häkämies jatkaa, että metsäasiat tulisi siirtää työ- ja elinkeinoministeriön hallintaan. Siis kasvit ja eläimet TEM:öön. Työ- ja elinkeinoministeriö huolehtisi metsiemme tulevaisuuden hyvinvoinnista ja hyödyntämisen tavoista.

Pekkarinen (tai vastaava) metsiemme vartijana ja vaalijana? No tavallaan. Suoluonnon ja turveteollisuuden vaalijana hän on jo kunnostautunut.