1) Uusiutuvien energioiden boomi myös Suomessa yltyy niin vahvaksi, että ydinmyllyille ei enää jää tilaa sähkömarkkinoilla ja ne jätetään rakentamatta. Tämä vaihtoehto työllistäisi melko nopeasti ja paljon.

TAI

2) Uusiutuvan energian nk. paketista hiipuu vähin erin rahoitus, kun ydinmyllyjen rakentajat keräävät rahoitusmarkkinoilta liikenevät miljardit pois kuleksimasta. Tämä vaihtoehto työllistää joskus ja vähän.

Vaihtoehtojen toteutumisennuste 30 - 60 jälkimmäisen hyväksi. Maan nimi on nimittäin Suomi.

 Mie olen myöhäisherännyt totinen renewable-energy -torven soittaja, joka olen todella harmissani ydinvoimapäätöksen kiirehtimisestä ja päätöksen ajoittamisesta KESKELLE KESÄLOMAKAUTTA, jolloin: KETA JAKSAA KIINNOSTAA? Nyt olisi ollut aika vasta aloittaa perusteellinen koko yhteiskunnassa käytävä keskustelu tulevaisuuden energiaratkaisuista. Mutta ei. 

Saanen ennustaa: uusiutuvien innovaatiot ja markkinoiden kasvu lähimmässä tulevaisuudessa tällä telluksellamme saa Suomen näyttämään ydinmyllyratkaisuissaan ihan oikealta energiantuotannon persläveltä - ilman hyödynnettävän metaanin tuhahdustakaan.

Kun noita ydinvoimaa ennakoivien nettipalstojen kirjoittajaneroja lukee ja ydinvoimaparlamentaarikkojen puheita kuuntelee, voi todeta, että myönteisen ydinvoimapäätöksen taustalla on kaksi vaikuttavaa tekijää:

1) Suomessa poliitikot ja yritysmaailman nomenklatuura ovat verkostoituneet yhdeksi yhteiseksi klubiksi, jolla on yksi ja yhteinen intressi: meidän etu, joka ymmärretään koko yhteiskunnan eduksi

2) kansalaisten enemmistöstä  huokuu alistuneisuus ja kovaäänisimpien sanomisista huokuu ajattelun jumittuminen periaatteisiin:  

a) Uskon helpoimman tien logiikan synnyttämiin mielikuviin parhaasta mahdollisesta tulevaisuudesta, jonka olen johtanut menneisyydestä logiikalla: koska on A, seuraavaksi tulee B  ja

 b) Minun historiallinen tehtäväni on hoitaa omia asioitani.

 

Tuulivoiman tulevaisuus on aurinkoinen

 

Tuulivoimalla ei tulla tuottamaan Suomessa perusvoimaa. Mutta kaikki verkkoon syötetty tuulivoimasähkö, jolla korvataan fossiilienergiaa, on syytä ottaa käyttöön. Tuulivoiman heikkoutena pidetään tuulen vaihteluiden edellyttämän säätövoiman tarvetta. Kun Suomessa ajetaan ydinvoimala alas huoltoseisokkiin, säätövoimaa tarvitaan kymmenkertaisesti nykyisen tuulivoimatuotannon verran. Eli säätövoimaa näyttäisi jo nyt olevan olemassa.

Samoin on olemassa yhteinen pohjoismainen sähkömarkkina ja tulevaisuudessa yhteinen eurooppalainen sähkömarkkina. Uuden, yhteisen ja vähähävikkisen eurooppalaisen sähköverkon ansiosta sähköä tulee ja menee edestakaisin Pohjolan ja Euroopan välillä. Suomalaisen tuulivoiman säätö on jo nyt ja tulevaisuuden sähköverkossa osa normaalia toimintaa.

Vuonna 2009 maailman tuulivoimateollisuuden markkinat olivat 45 miljardia euroa. Tuulivoimateollisuus on muiden uusiutuvien energiateknologioiden mukana kaikkialla valtavassa nosteessa. Vuoteen 2014 mennessä uuden rakennettavan tuulivoiman määrä maailmalla tulee olemaan 60 GW vuodessa. Tämä merkitsee 20 %:n käyttöasteella kymmenen ydinvoimalan vuosituotantoa.

EU:ssa rakennettiin vuonna 2009 uutta tuulivoimakapasiteettia yli 10 GW ja edes lamakaan ei ole hiljentänyt tuulivoimamarkkinoita.. Erityisesti merelle rakennettavat off-shore -puistot tulevat lisääntymään. Suomessakin tuulioloiltaan vakaammat merialueet odottavat  tuulipuistojen lupa- ja investointipäätöksiä ja erityisesti tariffitukea. Suomen merialueille on kaavailtu tuulivoimaa 6000 - 10 000 MW:n edestä.

Suomen tuulivoimateollisuuteen olisi mahdollista luoda nykyisten työpaikkojen lisäksi tuhansia uusia työpaikkoja voimaloiden suunnitteluun, rakentamiseen ja huoltoon. Eduskuntaan syksyllä tuleva syöttötariffiesitys vaikuttaa ratkaisevasti suomalaisen tuulivoimateollisuuden ja tuotannon tulevaisuuteen.  Jos omaa teknologiaa ei riittävän laajasti päästä kotimaassa testaamaan, puuttuvat markkinoiden edellyttämät näytöt laitosten tehokkuudesta ja laadusta..

Samoin tuulivoiman kaavoitus- ja rakennuslupamenettelyjen virtaviivaistamista odotellaan alalla kiihkeästi. Jos lainsäätäjien tahto panostaa suomalaiseen tuulivoimaosaamiseen ei nykyisestä ratkaisevasti kohene, menetämme varmasti nuo potentiaaliset tuhannet työpaikat. Sen verran kovaa kansainvälinen kilpailu alalla on.

Tämänhetkisellä sähkön keskihinnalla (n.50 €/MWh) esim. 500 MW:n tuulivoimatuotannon tariffituki tulisi olemaan Suomessa vuodessa noin 30 euroa / kotitalous. Tämä siis, jos nykyinen tuulivoimakapasiteettimme nelinkertaistuisi ja sähkön hinta pysyisi ennallaan. Onko se vähän vai paljon?  Kun sähkön hinta nousee, tariffituen tarve pienenee. Tuon me siis maksaisimme ilmaisesta, puhtaasta raaka-aineesta ja energiasta, joka kaiken lisäksi osaa itse tulla ilman kustannuksia tuotantolaitoksen luokse.

  

 

On ilmassa suuren verojuhlan tuntua. Epäterveellisten elintarvikkeiden verojen nousu on ovella. Toivottavasti sokeri, suola ja kova rasva tulevat saamaan yhtä ilkeän ilkeän verokohtelun kuin Tanskassa: vero nousee  25%. Vastapainoksi kaavaillaan vihannesten, hedelmien ja terveellisten työpaikka-annosten verokohtelun lieventämistä.Tämä on sitä vero-ohjausta, jota on syytä kaikin tavoin tukea.

Virvoitusjuoma-, makeis- ja makkarateollisuus rupeavat tietysti ulvomaan kannattavuutta ja työllisyyttä uhkaavaa verouudistusta vastaan, mutta heidän olisi sen sijaan herättävä kehittämään uusia tuotteita.